Palasimme lomilta vasta maanantaina ja onneksi kimi suostui tuomaan upinniemeen asti. Muuten olisin jo joutunut lähtemään 15.25 junalla kohti karjaata..
Tiistaina meillä oli pyykinvaihtoa ja pienet sulkeiset. Sulkeiset oli puolen tunnin pituiset ja kävimme lävitse ainoastaan tuttuja juttuja.
Pelasimme jalkapalloa sen jälkeen ja se oli kivaa !
Kyllä huomasi miten tulikin ikävä sitä aikaa, kun pelasi vielä itsekkin joukkueessa mukana..
Poikienkanssa pelaaminen oli hieman erinlaista kylläkin, mutta hyvin sitö sain itsekkin palloon potkittua..tosin ei aina sinne minne piti. Ruostetta kyllä paljon löytyy 😂.
Iltapäivällä olimme alakerrassa luokassa jossa saimme tietää ensin kokeidemme tulokset. Kokeet jotka olimme siis tehneet jo silloin, kun muut olivat leirillä ja itse olin viikon kasarmilla kuumeessa. Kokeessa katsottiin osataanko ollenkaan toimia lääkintämiehen tehtävissä. Kokeesta olin läpi päässyt ja joitakin virheitä kyllä löytyi.
Myöhemmin opiskelimme hieman kenttälääkintää.
Illalla menin moikkaamaan vielä tanjaa sotkuun, sillä hän lähtisi perjantaina suomenlinnaan rukkiin.
Keskiviikkona aamu piti alkaa reippailulla, mutta menimmekin ulos pudistelemaan petivaatteet ainoastaan.
Aamupalan jälkeen oli oppitunti ensin kylkipanoksesta ja viuhkapanoksesta ja sen jälkeen menimme pihalle harjoittelemaan niiden asentamista. Ensin tuntui etten tajunnut ollenkaan niistä oppitunnilla mitään , mutta ulkona kyllä valkeni hyvin asiat.. keskittyminen niiden asentamiseen oli kaikilla hieman levotonta sillä ruokailun jälkeen meillä oli ohjelmassa jotain mitä on peloteltu koko e kausi.. Pelastautumisharjoitus joka suomeksi sanottuna on HYPOTERMIATESTI.
Menimme ruokailusta ensin vaihtamaan harjoitukseen kuuluvat asusteet.
Päällämme oli alusvaatteet, pitkät alusvaatteet (jönssit sekä poolo), valtion virallinen verryttelyasu, villasukat,pipo sekä lenkkarit.
Kävimme ensin oppitunnilla jossa kertasimme asioita mitä tarkoittaa hypotermia yms.
Ulkona meidät jaettiin eri osastoihin ja yhdessä oli aina n. 6-8hnkl.
Menimme laiturille kaikki seisomaan ja katsoimme ensin, kun varaumies johtajat menivät veteen.. heidän ilmeestä ei saanut kovin hyvää vaikutelmaa millaista se olisi.. toisessa ryhmässä sinne menijät tekivät hyvin selväksi, kuinka hirveää se on. Omalla vuorolla, kun puin pelastusliivit päälle jännitti aivan älyttömästi.. sydän alkoi hakata hullunlailla ja seisoessani laiturin reunalla ajattelin pyörtyä.
"Osasto riviin " "osasto ASENTO JA ASKEL MARS! "
Se oli menoa... se oli elämäni järkyttävin askel siihen menessä eteempäin..
Meri vesi oli ainoastaan 2 asteista ja märkää...
Ensin olin ei hitto samalla, kun olin ilmassa matkalla veteen.. sitten olin hyi helv** ja olo kun nousin pintaan oli sama, kun olisi kuollut noussut haudasta...
Henki ei kulkenut ollennkaan ja itkeäkkin olisi voinut jos tietäisi sen auttavan.
Paniikki iski ylös noustessa ja hengitys piti saada tasattua..samalla piti riisua pipo pois päästä ja rutistaa kuivaksi.. jos kukaan muu ei olisi ollut siinä vieressä silloin, kun nousimme pintaan vedestä ja muistuttanut hengityksestä niin olisin todennäköisesti vain jatkanut paniikkia ja huutanut.
Pipo päähän ja help asentoon tuli käsky selän takaa..
Lainattu netistä |
Help asennossa olo helpotti heti. Pystyin hengittämään jo normaalisti ja tuli lämmin olo.. aikaa oli kulunut siinä vaiheessa jo.. yksi ainut minuutti.....
Olimme help asennossa hetken jonka jälkeen jouduimme avaamaan raajamme suoriksi... silloin kaikki se kylmyys iski takaisin.. huutaa ei saanut,, mutta huulta purin sekä irvistelin minkä kerkesin.
Ja takaisin help asentoon.. huh.. sitten menimme yhden henkilön ympärille ja halasimme toisiamme tiukassa piirissä.
sitten tuli käsky "osasto, riviin järjesty" ja piti uida jonkun matkan päähän ja asettua riviin jalat kohti pohjaa.. hhyi hitsi.. jalkoja ei kyllä hullukaan olisi tahtonut suoristaa pohjaa kohti..
Sitten menimme semmoiseen ihmeelliseen makkara pötkö jonoon, jossa oli kaverin jalat lantioin ympäri ja aloimme käsillö soutamaan.. muut soutivat siitä paikalta suoraan laiturin toiseen päähän missä nousisimme ylös, mutta tietenkin meidän kohdalla yhden venee piti päästä välistä ja jouduimme kiertämään pidemmän reitin. Ylös nouseminen tuotti hyvin paljon ongelmia monella. Kädet eivät toimineet ollenkaan ja ei saanut vedettyä itseensä ylös niin muut joutuivat avustamaan., vihdoinkin kun lyllersin laiturille niin olo oli hieman hetkellisesti helpottanut.. seuraava liivien ottaja joutui kyllä avaamaan liivin narun ja löhdin juoksemaan kohti rantaa ja siellä kallioille... matkalla tuntui kun kroppa olisi syttynyt sisältä palamaan.. kuuma aalto vuörysi koko vartalon lävitse ja se vain jatkui ja jatkui.. juuri ennen kallioille pääsyä kuumuus muuttui tuskalliseksi kivuksi. En pystynyt enään juoksemaan ollenkaan ja joka raajaan sattui.. sattui aivan mielettömän paljon..
Kallioilla piti yrittää riisutua märsitö vaatteista nopeasti ja pysyä koko ajan liikkeellä.. vaatteita oli ihan tajuttoman vaikea yrittää kuivata, kun kädet tekivät ensin ihan jotain muuta mitä yritti.. sormiin sattui enään siinä vaiheessa..
Märät vaatteet saatua kuiviksi piti kaikki vaatteet pukea takaisin ylle.. vasta kun kaikki omassa ryhmässä sai vaatteet takaisin päälle menimme komppanialle suihkuun ja makuupussiin lämmitelemään muutamaksi tunniksi..
Jouduin avustmaan ryhmäläisiäni esimerkiksi sukkien pukemisessa, sillä osa oli aivan rikki eivätkä kyenneet tekemään mitään.
Illalla olo oli ihan normaali ja pystyin olemaan ihan normaalisti.
Torstaina meillä oli viestikoulutusta. Siihenkin ensin oppitunnit, jonka jälkeen menimme tykkihalliin harjoittelemaan sanomalaitteen käyttöä. Se on melkein kuin kirjoituskone, jolla pystyy lähettelemään viestejä.
Lainattu netistä |
Ruokailun jälkeen menimme ulos kyseisen laitteenkanssa ja pelasimme laivan upotusta.
Myöhemmin asensimme jotain yhteyksiä puihin ja vedimme kaapelia perässämme.
Perjantai vihdoinkin ja aloitimme heti aamusta lääkelupakoulutuksella johon kuului koe. Ensin opiskelimme tunnin verran, jonka jälkeen suotitimme tunnilla käytyjen aiheiden peruusteella kokeen ja koe oli helppo. 18pistettä täydet ja 15 piti saada, jotta pääsisi läpi. Huh. Onneksi pääsin ja sain 17 pistettä. Moni ei päässyt kylläkään lävitse, mutta sillloin he uusivat maanantaina.
Pelasimme ruokailun jälkeen ultimatea ja loma valmistelut.
Pääsimme lomille taas ajoissa 14.45 ja jouduin jälleen odottamaan 17.30 lähtevään bussiin asti.. olin kotona vasta 19.20... jeejee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti