keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Kaksi viimeistä viikkoa

P-kausi on lopuillaan ja uudet tuulet odottavat saapumista.
Huikeat 8 viikkoa on mennyt niin nopeasti, etten voi uskoa.
Itselläni on ollut hyvä joukkue sekä tupa. Odotan innolla uusia tupalaisia tai olenkohan jopa yksin. Harva sen arvaa ja lopuille ei edes kerrota.

Viime viikolla tulimme vasta maanantaina takaisin kasarmille.
Oli ihanaa olla kotona ja lepuuttaa jalkaa..no tosin ei se siellä kyllä parantunut.
Turvotus laski ja nousi jatkuvasti.
Kasarmilla päätin kuitenkin vielä mennä seuraavana aamuna veksiin.
Veksissä sain suoraan 4 päivää vmtl eli vapautuksen liikunnasta ja marsseista sekö taistelukoulutuksista.
Tiistai meni kokonaan vain sivusta katsellen, kun muut joukkuelaiset ahersivat.
Keskiviikkona pääsin sentään ampumaan.
Ammuimme rk7 ja ampumataitotestin.  Ensin piti saada rk7 viisi osumaa ennenkuin pääsisi ampumaan att:ta. Ensimäinen kerta meni penkin alle, mutta sitten sain jopa 6 osumaa! Rk7:ssa oli siis liikkuvia tauluja joihin oli joko 3 tai 5 sekunttia aikaa osua.

Att:ssa oli myös samat 5sek, 3sek, 5sek aikarajat ja liikkuvat taulut.
Sen jälkeen oli polviammunnat sekä seisaaltaan.
Ammuimme 150m, paitsi seisaalteen ammuimme 50m.
Olin todella tyytyväinen tulokseeni, vaikka polviammunnat eivät onnistuneetkaan ollenkaan.. en pystynyt istumaan polveni päällä joten..näin melkeinpä kuinka kaikki kolme luotia lensi ihan ohi taulunkin.
 Tuloksissa  piti saada yli 5 tai 5 niin pääsi läpi.
11/12 sai kuntoutusloman.
12/12 sai kultaisen ampumapinssin.
Omaa tulosta menossa katsomaan olin varma, ettei läpi olisi mennyt.
Olin todella tyytyväinen, kun sainkin jopa 9/12!
En voisi enempää toivoakkaan, sillä kaikki ammunnat menny niin penkin alle ettei mitään rajaa.
Att:n on kuitenkin tarkoitus olla haastava. Arvelen, että kolme reikää jotka taulusta puuttui olivat juuri ne polviammunnat.

Torstaina meillä oli vain varusvaihto ja sain 3 tuntia siivoamista,kun muut olivat liikunnassa.
Perjantaina muilla oli taisteluammunnat ja itse sain vahtia oma tekoista puomia koko päivän. Illalla pääsimme kotiin vielä sain mölsänkin hankoon vieraaksi :)

Tämä viimeinen viikko on vaikean haikea.

Oli ihanaa kuitenkin päästä takaisin riviin. Polvi suht hyvässä kunnossa, että pärjään ja voin toimia muiden kanssa.
Huomasin ainakin lihoneeni kahden viikonaikana 2kg ... hyi olkoon. kyllä nyt poskissa on ruokaa vaikka koko kesäksi turvotuksen mukaan.

Sunnuntaina kun tulimme sain tietää, että pääsen heti yöksi päivystämään 12-3.00..
Unta ei koommin silloin saanut.. onneksi maanantai meni todella nopeasti, vaikka olinkin väsynyt. Meillä oli erinlaisia pisteitä, joissa kiersimme tunnin välein.
Rastit olivat kivoja.
1.ensiapu
2.kenttäpuhelimet
3.ensi sammutus
4.sotilaspaini
5. Kenttäradio.

Sotilaspainissa meillä katsottiin ensin kuka oli joukkueemme paras ja kaikkien rastien jälkeen selvitimme koko komppanian parhaan. Tietenkin kolmos joukkueesta löytyi tämä henkilö !  Oma joukkue, paras joukkue.
Illalla aloitin leimojen keräämisen liikuntapassiin.
15 leimaa niin saa kuntoutusloman. Yhden  leiman saa yhdestä liikuntakerhosta.
Menimme uimaan oikein hyvällä naisporukalla ja yhdessä vielä saunomaan:)

Tiistaina meillä oli taas lisää rasteja.
1.lähitaistelu
2.kenttäpuhelin
3.telamiina
4.harjoitus käsikranaatti
5.kertasinko

Illalla vielä lähdin hakemaan toista leimaa ja menin pelaamaan salibandya. Meitä oli siellä niin paljon, ettei oikein peliaikaa tullut kenellekkään.

Tänään meillä on ollut ainoastaan kaapin tarkastus. Muuten olemme siivonneet hieman ja juoruilleet tuvassa tyttöjenkanssa. Huomenna meillä on viimeinen päivä yhdessä. Perjantaina lähdemme jokainen  omille poluillemme. Sen kunniaksi otimme meistä kuvankin.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti