Ampumista, jumiutumista ja ryömimistä niistä on viime viikko tehty...

Maanantai aamu alkoi heti lääkärin tarkastuksilla. Siellä meiltä mitattiin pituus, paino, vyötärön ympärys, kuulo ja näkö. Sain myös kolme rokotusta, jotka iskettiin melkeinpä samaan aikaan kaikki. Istuin penkille jonka molemmilla puolilla oli hoitajat ja sitten tulikin samaa aikaa pistokset molempiin käsiin ja oikeaan tuli 2 rokotusta. 

Rokotuksista en muista mitä oli, mutta ainakin yksi oli influenssa.

Maanantaina oli myös ensimmäinen varusvaihto, jossa saimme vaihtaa kaikki liian suuret vaatteet sopiviksi ja likaiset puhtaisiin. Illalla meidän 3 joukkue sai vihdoinkin hyvää palautetta, kun olimme käyttäytyneet varuskunta sairaalassa muita joukkueita paremmin. Jee hyvä 3!!

Tiistain olikin kaikista päivistä eniten poikkeava.

Osa porukasta lähti heti aamusta ampumaradalle ja osa jäi vielä kasarmille.

Pääsimme syömään aamupalaa vasta poikkeuksellisesti 07.30 aikaan tai oliko jo jopa 8.00. Söimme myös poikkeuksellisesti omassa komppaniassa. Toinen puolisko joka oli aamulla heti noustua lähtenyt metsään söivät siellä myös aamiaisen.

Oma joukkueeni kuului siihen, että jäimme vielä oppitunnille jossa kävimme läpi suunnistusta. 

Harjoittelimme kompassin käyttöä ja kartanlukua. 

Tunnin jälkeen lähdimme myös kohti ampumarataa ja lunta tuli alas kuin esterin takapuolesta.

Hikeä kyllä valui selkää pitkin koko kävelymatkan.. matkaa radalle oli n.3 km ja tavaraa oli jo ihan kiitettävästi mukana varalta jos vaikka vaatteet kastuisivat.

Pääsimme radalle ja siellä söimme ensin lounaan pakeista. Oli ihan mukavaa syödä lämmintä makaroonilaatikkoa keskellä metsää ja lumikasojen uumenissa. Saimme myös lämmintä mehua.....mutta ei sitä kerennyt juoda kun se jo kerkesi jäätyä..

Radalla ensin huolsimme aseita, jonka jälkeen menimme ensin puolet porukasta ampumaan. 

Ammuimme 150m ja meidän radallammehan ei tietenkään ollut minkäänlaista katosta, joten saimme ampua siellä ihanassa lumisateessa kenttäpatjojen kanssa.  Lunta tuli niin paljon ,ettei omaa patjaakaan meinannut löytää.. Lippaatkin piiloutuivat hyvin lumen alle jatkuvasti. 

Ampuminen itsessään oli aika hurjaa.. En tosiaan ollut koskaan ampunut muulla kuin ilmakiväärillä ja sehän ei potkaise eikä pidä minkäänlaista ääntäkään..

No sitten kun tuli se aika,jolloin saimme ampua.. 

Kaveri vieressä ampui melkein heti ja säikähdin aika hvyin sitä ääntä.. Olin varautunut kovempaan kuin ilmakivääri,mutta en ihan noin kovaan.. Veljeni olivat viellä edellisiltana sanoneet, että se ei mitään potkaise se ase tai muutakaan..mutt toisin tais mennä. 

Ne olivat  luullu, että emme ammu vielä kovilla.. 

Potkasihan se ase _pikkusen_ enemmän myös mihin olin varautunut.. no ammunnat ei kyllä menneet kovin hyvin ainakaan sillä kertaa.. 

Sain sentään yhden kympin kaikista niistä  laukauksista mitä ammuin ja sekin taisi olla vahinko!:D 

Näkö sinne taulullekkaan ei ollut mikään kaikista parhain, kun tosiaan lunta tuli ihan reippaasti.

Takaisin kasarmille tullessa meillä oli suoraan valokuvaukset.. Oli oikein mukavaa mennä suoraan metsästä kameran eteen.. Taisi puuttua vain risut tukasta roikkumasta. ..Niitä kuvia sitten kotiin odottellessa. 

Seuraavana päivänä meillä oli erinlaisia pisteitä  ulkona.

 esimerkiksi 

- Tetsaamista ( ryömimme, syöksyimme, hiivimme, juoksimme ..) Oli oikein mukavaa hyppiä polveenasti oleviin lumikasoihin. varsinkin kun se lumi oli ihan semmoista puuterilunta joka aina levähti mukavasti kasvoille. NO.. mielummin lumeen kuin nurmikolle;)

meillä oli päällä silloin lumipuvut, kypärät ja taisteluliivit tavaroineen.

-Piilottelimme miinoja lumeen 

-Heittelimme kranaatteja ja purkasimme

-ampumis asentoja ja erinlaisita tekniikoita vaihtaa lipasta.

-sekä singon purkausta ja sillä ampumista.

Viimeisenä oli metsäretki, Metsä retkellä harjoittelimme piiloutumisia pommituksilta.Meidän piti aina juosta tieltä metsään jonkin puun alle tai kivenluokse. Piilouduin niin hvyin vikalla kerralla, kun hyppäsin 2m lumikasan päälle. Aurausato oli kasannut hyvän näköisen kasan, joka näytti jäätyneeltä. No hupsista ei se ollukkaan jäätynyt ja hyppäsin sinne.. sinne meinasin jäädä, kun jäinkin jumiin :D

Onneksi oma rynkky pelasti . oikea sankari. Muuten olis joutunut joku tulla vetämään pois kasasta:D

Torsataina meillä olikin coopertesti. Juoksimme cooperin ulkona jossa oli n,-13 astetta.Cooper meni todella huonosti. En ollut vielä kertaakaan juossut pakkasessa ja sen kyllä huomasi koko joukkueessa melkeinpä kun kaikki juoksi huonommin mitä normaalisti. 

juoksin 2040 M .. no onpahan ainakin jotain mitä suht helppo parantaa.

perjantaina meillä oli kuntotesti heti aamusta jossa oli punneruksia, vatsalihaksia sekä vauhditonta pituushyppyä..sekä  uimatesti.

Kuntotesti meni odotettua paremmin ja niihin olen tyytyväinen! 

punneruksia piti saada 32kpl minuutissa jos halusi kiitettävän ja itse sain jopa 27 kpl! 

ja tosiiaan olin varautunut 8 :D no hyvä niin

vatsalihaksia piti saada vissiin 40 kpl että olisi ollut kiitettävä,mutta sain 31 kpl ihan tyytyväinen siihenkin.

hypyt menikin sitten penkinalle :D oli ensin 2mahdollisuutta hypätä . No päätin sitten astua molemmat yli ja olin jo varautunut nolla tulokseen. onneksi sain kokeilla vielä kerran .. OHO sekimeni yli.. ja vielä kerran sain uuden ja sain jopa hypätyksikin:D luulen saaneeni 162cm jos oikein kuulin. 

Uimatestissä 

alle 25m hylätty

50-200m hyväksytty

200m jos haluaa laivastoon 

400m jos haluaa pinssin.  

Uimatestissä ei ollut ollenkaan aikarajaa.. Joten uin kuitenkin sen 400m sillä halusin saada hieman paremmat pisteet, kun cooper meni penkinalle. 

Perjantaina meillä oli myös ihana rättiralli.

Juoksimme ylös sisäjärjestymis paikalla ja alas omaan tupaan varmaan 5 kertaa.. joka kerta eri asut päällä. Aikaa meillä oli vaihtaa vaatteet n. 4 minuuttia ja sinä aikana piti keretä jo yläkertaankin.

Välillä meillä oli suihkuvarustusta , palveluspukua, verkkapukua ja lumipukua ja sitten taisteluvarustusta.. hiki tuli mutta hauskaa se tavallaan oli. Ajasta ei vissiin kovinkaan paljoa myöhästytty :D 

ainiin ja sitä ennen meillä oli punkkaralli jossa vedettiin punkka iltakuntoon ja 4minuutissa takasin päiväpunkaksi ja taas ilta ja päivä. 

Illalla siivomme kaapit ja pääsimme kotiin lomille!! 

Nyt on lomat käytetty ja vihreät päälle. Pian lähdetään takaisin palvelukseen, mutta ensin syömään herkkuja thairavintolalle ja akia moikkaamaan joka siellä jo intona odottaa :) 

kuulumisia paremmin ekalta viikolta

Vihdoinkin ekat vapaat ja kotona!

Päästiin eilen 17 jälkeen lomille..pääsin vasta 20.00 hankoon,kun junat olivat myöhässä ja muutenkin matkaan menee aina aikaa.

Ajattelin kirjoittaa nyt vähän niitä tapahtumia ja asioita tarkemmin mitä olemme tehneet siellä  viikon aikana. Tabletilla aikaa siihen menisi ainakin 2 tuntia ja huomaa miten vaikeaa sillä on kirjoittaa, kun ihmeellisiä kirjaimia missä milloinkin.

ensimmäisestä päivästä kerkesinkin jo kirjoittaa aikaisemmin.

päivä 2

"tytööt kello soi" laitoimme kellon soimaan 05.50, että saisimme laitettua hiukset kiinni ennen kuin aamu herätys tulisi ja olisi kova kiire. Aamu pesut 4minuuttiin ja vauhdilla tupaan tekemään päivä punkkaa sekä pinkkaa.

Ulkona oli -17 astetta ja kylmä oli.. En ollut tottunut yhtään vielä siihen kylmyyteen, kun aikaisemmin on ollut kokoajan lämpimämpää. Aamupalalla saimme aikaa ruhtinaalliset 7 minuuttia..Kerkesimme ottaa muutamat haukut leivistä ja lusikallisen tai kaksi puurosta niin astiat piti jo palauttaa, ettei myöhästytä ajasta. 

Päivä oli muuten täynnä opintoja ja uusia kasvoja. Päivä kului ihan huomaamatta, kun kokoajan oli  ohjelmaa.

Illalla samat rutiinit ja 22.00 täys hiljaisuus.

Unta ei tainnut tulla oikein kenellekkään koko tuvassa ja mimmejä heräili kokoajan katsomaan kelloja.

päivä 3

Aamu alkoi taas ihan normaalisti, mutta  ennen aaamupalaa saimme juosta ulkoota kaksi kertaa takaisin tupiin jäpittämään ,kun meidän pojat olivat unohtaneet roskat tuvan roskikseen.Aamupalan jälkeen meillä oli ulkona tunnin sulkeiset. Ulkona oli taas melkein -20 astetta ja jouduimme pitämään päässä karvalakkia , jossa läpät ylhäällä.

Jalassa meillä oli valtion tarjoamat lenkkarit, sillä vielä ei saatu maihareita pitää.. Ennenkuin on terveystarkastukset. Ulkona seisoimme lumihangessa suurimmaksi osaksi paikallaan ja eihän siinä muuta voinut kuin palella. Kukaan meistä ei osannut oikein pukeutua kunnolla ja varustus oli mitä oli .. Ensimmäiset varusteet yleensä kun ei oikein istu kenellekkään.

Tunnin aikana jokainen tärisi ja vapisi ja voi helpotuksen määrää, kun pääsimme sisälle,.

Vasen korvanlehteni oli jäätyny niin pahasti,että on vasta nyt parantunut..Oli monta päivää ihan kosketusarka ja iho alkoi kuoriutua. Varpaat ja sormet ihan turvoksissa ja voi sitä kipua kun veri alkoi kiertää.

päivä 4

Ensimmäinen aamu, kun olisi väsyttänyt eikä olisi jaksanut nousta sängystä. 

meillä oli sinä päivänä 2 tunnin pituinen psykologiankoe elokuvasalissa. Koe tulee vaikuttamaan siihen kuulemma jos haluaa päästä Auk tai Ruk. Kokeessa oli testejä joissa piti osata yhdistää oikea kuvio toiseen kuvioon ja kirjallisia esim. mikä ei kuulu joukkoon a) hevonen b) lehmä c)ihminen d)kana .,

sekä matemaattisia laskuja. Koe ei kyllä mennyt kovinkaan hyvin tai ainakaan siltä ei tuntunut :D

Iltapäivä oli hieman erinlainen, sillä haimme lisää varusteita ja rynnäkkökiväärit.

purkasimme reppuja taas ja varmistimme,että kaikilla on samat varusteet repuissa ja ehjiä.

Tällä kertaa purkasimme siellä ulkona jossa oli taas ihanasti yli 15 astetta pakkasta ja ilman hanskoja.

Onneksi vähän alkoi lämmetä kun lähdimme hakemaan aseita asevarastolta,mutta sekin loppui lyhyeen sillä tarkistimme aseidemme kaikki putsaus ja muut tarvikkeet myös ulkona.

Olin niin jäässä komppanialle kävellessä, että tuntui kun silmät olisivat jäätyneet päähän. En saanut laitettua silmiä kiinni ja ripset ihan valkoisina ja sormetkaan eivät tainneet yhtään liikkua.

Illalla kokosimme meidän taisteluliivit ja siinä se ilta menikin nopeasti.

Sinä päivänä meidän tuvassa yhdellä pimatsulla jäätyi sormet oikein kunnolla ja joutui lähteä näyttämään niitä lohjalle asti. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

taisteluliivi

päivä 5

Meillä oli  3 erinlaista tuntia merikappelissa, ensimmäinen tunti oli jotain aivan kamalaa yrittää pysyä hereillä ja toisella tunilla pysyin hyvin, kun kirjoitimme vihkoihin välillä jotain yhteystietoja. No..Kolmas tunti.. no eikai siinä muuta käynyt, että silmät meni kiinni ja pää notkahti eteenpäin... Hups.

Iltapäivällä olimme komppaniassa harjoittelemassa käytävillä kenttäpatjoilla aseen kanssa erinlaisia asentoja ja etsimässä itselleen sitä sopivinta. Se oli kyllä aika hauskaa.

Ilta oli erikoinen sillä pääsimme sotilaskotiin !! Jee meille tarjottiin siellä munkkia ja limua.

Saimme myös jokainen ostaa itsellemme jotain herkkuja.  Oli ihanaa päästä juttelemaan omien tupalaisten kanssa ja tutustumaan paremmin, kun emme kamalasti kerkeä jutella kun olemme 5 eri joukkueessa.

Saimme myös kuulla, ettei enään kunnollista iltapunkka ralliakaan saa vetää.. saavat vain vähän korostaa huonosti pedattuja sänkyjä. Helpoksi mennyt sekin :D

päivä6

sulkeisia ja aseidenkanssa harjoittelua. Avautumisia osalla joukkueesta.. kaikilla kun ei kaikkea hermot kestä..

sekä näimme ensikertaa meidän ylikersantimme. Noo hauska heppu jos ei tee tyhmyyksiä. 

Jos teet niin ei jää kyllä epäselväksi. Harjoittelimme myös marssimista ja kävimme pienellä metsäretkelläkin marssimassa! Olipas kerrankin mukavaa, kun saimme marssia ensin! marssin aina muuten viimeisenä sillä olen joukkueemme lyhyimpiä. Illalla siivouksen aikana saimme seistä tyttöjen kanssa yli 30 minuuttia sillä poikia ei kauhemmin innosta se siivoaminen ja joutuvat siivoamaan monta kertaa uudelleen. 

päivä7. 

Jee vierailupäivä! 

Saimme kutsua omia perheitä kasarmille vierailulle 8-11 väliseksi ajaksi. Vierailulle tulivat Tomi, Äiti, Kimi ja Aki . Aki oli ihan jännityneestä kankea ja ei meinannut edes ensin tunnistaa vaikka seisoin edessä. Ei ollutkaan siviiliasu päällä,

Pääsimme kahville sotkuun ja nauttimaan sieltä herkkuja. Kiertelimme komppaniassa ja Aki halusi ihailla aseita, jotka olivat näytillä. 

 vierailun jälkeen menimme pienelle kävelylle oman joukkueemme kanssa ja tutustuimme paremmin upinniemen alueisiin.Olen jo useasti todennut siellä ollessa miten ihanat maisemat siellä on! Ei ole mitään tekokasveja vaan ihan aitoja hienoja paikkoja ja merinäköala.  

Meillä oli myös pientä harjoittelua, jossa kysyttiin 15 kappaletta merivoimien merkkejä ja sain ekalla 15/15 oikein! jee !!

Illalla oli vielä 20.00 jälkeen joku kirkko juttu merikappelissa. Pääsimme sieltä vasta 21.30, jonka jälkeen piti syödä iltapala. Saimme jäisiä lihapiirakoita naminami.  Sekä hiljaisuus alkoi jo 22.00 ja hieman oli kiire niinkuin aina. Kaikki eivät edes kerenneet syödä ruokiaan .

Täikypärä -aki 

uusi rytmi

Nyt ollaan oltu jo reilu viikko täällä, no melkein kaksi.
täällä on tapahtunu ihan hirveästi kaikkea. Päivät on tupattu aamu 06.00-21.30 asti ihan täyteen..
Ensimmäiset päivät meni ihan sujauksessa ja ihmetellessä tätä rytmiä ja tapoja.
tavat täällä on hyvin erinlaiset kun normaalissa arjessa..
muistetaan tervehtiä, jonottaa, järjestyä oikein ja jos se ei onnistu niin teemme sen niin monta kertaa uudelleen että onnistuu. Kaikkialle menemme 3jonossa eli kolme vierekkäin ja monta taaksepäin.

Aamuisin heräämme siis 06.00 "komppaniassa herätyyys"
Ja siitä on 1minuutti aikaa nousta sängystä ylös ja ottaa pesukamat käteen ja pukeutua pikku mustiin eli shortseihin ja t-paitaan. Jalassa on suihku sandaalit.
saamme 3 minuuttia aikaa mennä vessaan ja 14 naista pitäisi keretä käydä vessassa ja pestä hampaat.. voin kertoa, että kiire on.

Sen jälkeen tulemme tupiin laittamaan sängyn särmäksi ja tarkasti oikein oikeassa ajassa pedattuna. Jos joukkue ei esim kerkeä 5 minuutissa laittamaan sänkyä oikein, Joudumme vetämään lakanaa myöten kaikki lattialle ja sitten uusiksi uudessa määreessa joka on 4-7 minuuttia.

saamme valmarin 10min  jonka aikana pitää pukeutua ja olla 9minuutin kohalla pitää olla istumassa jakkaroilla kantapäät yhdessä ja kädet suorina nyrkissä polvilla. Katse 3 tonnissa katon rajassa.
Jos härvätään niin istutaan ja saamme huutoja niin kauan, että onnistuu.

Ulkona menemme aina samaan järjestykseen kolmiriviin eli kolme peräkkäin ja monta vierekkäin. Lähdemme marssimaan aina, kun jono/rivi on valmis tahdissa VASEN VASEN VASEN 1 2 3 ...

Aamupalalla saamme aikaa 7-20 minuuttia aikaa syödä ja olla taukopaikalla.
Josta lähdemme omiin hommiin, joko erinlaisille opinnoille. Tunnit ovat joko teoria tai käytännön tunteja. tunnit on raskaita osin, mutta ulkona pysyy hereillä. Kerran nukahdin merikappelissa tunnilla.. n. 300kpl sotilaita ja 50kpl nuokkuu pitkin poikin Penkkejä.

Lounas on 12 aikaan ja aikas yhtä vähän..lounaan jälkeen jatkamme tunteja.
päivällinen on 17 aikaa ja aikaa ei silloinkaan heru.. syömme joka kerta niin kamalaa vauhtia, että en osaa enään syödä normaalisti. Vatsa aina kipeä ruokailuiden jälkeenkin..

Lounaan jälkeen komppaniassa on siivousta ja hyi hitsi mistä sitä pölyä löytyy... en voi ymmärtää edes miten sitä voi tulla..
aina ei päästä ekalla läpi, mutta niitäkin on sattunut tapahtumaan.
välillä jatkamme taas oppitunteja tai jotain, mutta nyt ollaan saatu pari päivää iltavapaita.

Iltapala oli ensin pakollinen, mutta nykyään sekin täytyy tilata erikseen.

iltapunkkaa saa alkaa tehdä vasta 20.00 jälkeen ja 21.20 pitää olla valmis viimeistään. Sitten on iltapesut 21.30 ja 22.00-23.00 täys hiljaisuus, jolloin valot ja ovet kiinni. Hiljaisuuden aikana ei saa liikkua käytävillä, ei edes vessaan.

ensimmäinen viikko takana, eka päivä

jiihaa ! Kerrankin aikaa kirjoittaa tännekkin jotain..

Ensinmäinen päivä.

Saavuin varuskuntaan kello 14.00 aikaan ja menimme heti bussiin.

Bussista menimme suoraan liikuntasaliin tarkistamaan paperit ja sieltä reppujen sisältö.

täytimme papereita elokuva salissa ja sieltä omiin komppanioihin eli viestikomppaniaan.

Komppaniassa jouduimme odottamaan ja käymään erinlaisissa haastatteluissa, ennenkuin pääsimme hakemaan tavaroita.

Alokkaita tuli yhteensä 1000?  Joten joskus jouduimme odottamaan yli 20minuuttiakin ulkona.

tavaran haku oli aika ripeää ja kamat piti jaksaa kantaa reippaasti eteenpäin, ettei muut joudu odottamaan pihalla kylmässä.

N.35kg ainakin ellei enemmänkin.

Komppaniaan tulessa takaisin purkasimme kaikki reput ja laukut käytävälle kenttäpatjalle. Voi sitä hien ja tuskan määrää, kun meillä oli toppatakit ja paksut vaatteet niskassa (siviili) ja vauhdissa ei löysäilty.

Tupaan tullessa tupa oli jo pullollaan tyttöjä ja olin 5 viimeinen, joten kerkesin saamaan vielä alapunkan mikä oli todellinen ehto!

Meitä on tuvassa tällä hetkellä 14 nais alokasta . 

päivä meni todella nopeasti ja uusiin asioihin totutellessa, esim. Kaapin järjestely...en olisi ekana uskonut miten kaikki tavarat sinne mahtuvat hienosti, mutta kyllä se siitä pikku hiljaa.

Iltapalaa söimme pakeista joista laitan kuvan vielä alas.

Hiljaisuus tuli 22.00 ja unta ei koommin saanut yksikään koko tuvassa.

Kirjoitan lisää kuhan alkaa iltavapaat pyöriä :)

pakkailuja

Aloitin pakkaamisen jo muutama päivä sitten.

Ajattelin kyllä, että mitä myöhemmin pakkaamisen aloittaa sitä fiksummin pakkaa..

kiireessä ei ikinä kerkeä laittamaan mitään turhuuksia laukkuun.

otin muutamia kuvia niistä tavaroista joita ajattelin ottaa mukaan, mutta valitan kuvat ovat varmasti heikkoja ja pikselimössöä sillä ne on otettu tabletin kameralla.

Ainakin mukaan tulee :

-puhelimen laturi

-alusvaatteet

-hygienia tarvikkeita

-pieni ensiapulaukku( jonka olen itse sisustanut)

Tämä pieni ensiapulaukku on siis itse sisustettu.

Osaa tavaroista ei varmasti tarvitse, mutta leireillä voi olla ihan hyödyllisiä. Puukkoa kun en käytä normaalisti.

Rakkolaastarit on ihan pakko saada nyt mukaan, sillä siellä tuskin on juuri minun jalalleni sopivia kenkiä..

burana on myös hyvä ystävä.

nämä 3 onkin sellaisia tavaroita, joita en ehdottomasti saa jättää kotiin.

näin jo painajaista pari viikkoa sitten, etten pääse sisälle kun en muistanut ottaa niitä mukaam ja kotoota en kerennyt hakemaan ennen 16.00 joten jäi armeejaan meno siihen.

Eli

 -passi , vain siksi etten omista muita henkkareita.

-kelakortti

-alottamismääräys 

-rokotukset

Vielä täytyy tämäpäivä miettiä kovin, että puuttuuko jotain.

huomenna tähän aikaan olen jo junassa kohti karjaata ja sieltä kirkkonummelle.

seuraavaksi kun kirjoitan olen jo armeijan vihreissä   👋👋

viimeisiä päiviä siviilissä.

Niin se vuosi vierähti eteenpäin ja nyt ollaan kauan odotetussa vuodessa.

Kolme yötä jäljellä ja yrittänyt olla jännittämättä, mut se on niin mahdotonta.

Tultiin mummolasta keskiviikkona ja jotenki tuntui 500km autossa istumisen jälkeen et tartteis ulkoilua hieman ..Päätin yllättää itseni ja lähteä lenkille kokeilemaan kuinkas se juoksu onnistuu..

hölkkäsin 12minuttia ja kellotin sen ja katsoin samalla saamani kilometrit.

no ei voi ainakaan sanoa, että kunto kohenisi ilman juoksemista.. 

sama 2km pääsin niinkun aikaisimminkin, onneksi ei sentään laskenutkaan ollut. 

Päätin jo hieman aikaisemmin lopettaa juoksuun keskittymisen siellä kunto nousee todella nopeasti. Ajattein tarvitsevani enemmän lihasksistoa, sillä sitä en koe omistavani tarpeeksi vielä. 

Vielä kun olin töissä taisi joku sanoa, että toivottavasti saan mukavia joukkue kavereita ja vahvoja miehiä jotka voisivat kantaa painavat kassini jos en itse enään jaksa.

tämä lause kyllä jätti suun auki.  En kai mä sinne olisi menossa vapaaehtoisesti jos koen etten siellä omillani pärjäisi. Voin kuvitella miesten joiden on sinne pakko mennä ajatukset jos naiset tulevat heidän paikkaansa ja laittavat tekemään ylimmäärästä.. Jos ei koe pärjäävänsä niin jääkööt kotiinsa.

En sano sitä, että pitäisi olla yhtä vahva kuin miehet, mutta kunnollista oman voiton tahtoa täytyy olla. 

Mut onhan se siistii vaa kertoo kaikil "hei mä oon intis!"  

Pakkaillut ne ei sitten edisty millään tasolla. Yritin jopa äsken laittaa tavaroita kasaan, mutta jotenki tuntuu ettei kaikkia tarpeellista osaa ottaa mukaan tai sitten raahaa liikaakin nyt ekoille 2 viikoille. 

Toivotaan huomisesta järkevämpää päivää jos saisi laitettua kuviakin . 

Ostin jopa tabletin, jotta kirjottamien olis helpompaa tänne blogiin mut tämän kanssa ei mene muuta kun hermot 😂.